~Oot saanut olla poissa~

~Sä et kuulu tänne,
sä et osaa tanssia,
niin kuin täällä tanssitaan.
Sä et kuulu tänne,
sä et osaa katsoa,
niin kuin täällä katsotaan~

-Järjestyshäiriö - Särkyneiden sydänten kulmilla-

Mooi!

Kukaan ei oikeest voi ymmärtää kui väsynyt, jotenki oon ollut täl viikol, ainaki alkuviikost. Arki o liian rankkaa loman jälkeen, niinku fysiikan opettajani sanoi, niin loma olis voinut kestää oikeest kaks viikkoo sillä vast sillon ekal viikol pääs loman makuun ja sit se jo loppukin. Täl viikol ei oo tapahtunut mitään muutku ehk pääjutut ovat olleet: ussankoe tiistaina, joka ei mennyt kovin hyvin! Ilmoittautuminen tanssikisoihin, mut ei voidakkaan lähtee sinne, koska meijän luokal on sillon joku muu juttu. Yhteishaku lukioihin, joka o nyt täytetty ja nyt ei tarvitse, ku odottaa kesäkuuhun tuloksia. Ja se ihme mekko episodi, mitä ainakin eilen meijän koulus spekuloitiin (ja Ask.fm:s). Mun mielest se oli sinimusta, mut mielipiteensä kullakin. Sit tänään olin kattomas toista kertaa elämässäni kattomas Aapon pelii. Vähän päälle yhdeksän kauukaut yhes ja käyny kattoo kaks kertaa poikaystävänsä pelei, noloa Milla. Mut kumminkin hyvin pelasivat 11-3 voitto!

Mut täl postauksel o iha järkevä aihekkin! Nimittäin tänään mä aattelin kertoo itsestäni OUTOJA faktoja/tapoja. Nää kaikki o suurinpiirtein mu kaverien keksimii, koska must mä oon ihan normaali, heh! Jooh, no en mä kyl kauheen normaali oo, mut kumminkin. 

Aloitetaan.

 |Ensimmäinen|

~ Elikkäs mä en ikinä melkee sano sitä, et meen nukkuu. Vaan odotan, et toinen sanoo sen. Esimerkkinä hyvin, jos vaikka Aapo pelaa jonkun sen kaverin kans, nii en viittii mennä sanoo, et: "Mä meen nyt nukkuu, heido" Vaan mä oikeest ootan, et se itse tulee sanoo menevänsä nukkumaan. Oikeest kukaa ei tiiä kui mont kertaa oon valvonut johonki kahteen, vaik mua o väsyttänyt jo kahelttoist niin paljon, et olisin voinu nukahtaa pystyyn. Nyt mä saan kuulla täst Aapolt, ku tän tänne kirjotin. heh! 

 |Toinen|

~ Mä siis aina, paikasta tai ajasta riippumatta tanssin jotenkin, iha huomaamattomasti tai sit iha kunnol riehun. Esim. dösäs tyypit varmaa luulee, et kuuntelen musaa, ehei! Harvemmin mä musaa kuuntelen, koska mul tulee se, et o pakko edes sit jotenkin rytmin tahtiin taputtaa tai jotain vastaavaa. Esim. jos joku istuu mun vieres dösäs nii mul saattaa olla tai no mul on aina kuulokkeet korvis, mut en kuuntele musaa ollenkaan, koska en haluu nolaa itteeni, et alan siin jotaa tanssii!

 |Kolmas|

~ Tää on sellanen fakta, jota mu luokkalaiset o ihmetelly mun tekevän. Elikkäs mun on pakko aina, ku opettelen sanoi niin kirjottaa niit ilmaan. #kuvisluokkalainen, no ei vaan, se johtuu siitä että sillä tavalla mä muistan sen kirjotusasun siit sanast. Sillä mul o valokuvamuisti eli muistan asiat, jos nään ne. Tää valokuvamuisti siis pätee esim. kokeisiin lukemises, et muistan tasantarkkaan millä sivulla ja missä kohassa se oikee tieto on ollut, jos oon siis lukenut hyvin. Mut siis kirjottelen ruotsin ja englannin sanoi ilmaan ja mä opettelen yleensä sanakokeiden sanat dösämatkalla, ku se o mul nii pitkä matka, et on helppo lukee sillon. Ja siel mä teen ihan samal taval eli kirjottelen niit sanoi ilmaan tai reiteeni. Tän takii yleensä istun dösän ihan takaosas tai ihan ees, et kukaa ei huomaa!

 |Neljäs|

~ Aina, siis aina, kun kävelen yksin ja nään takanani autonvalot niin mä kirjaimellisesti meen kävelee ojaan. Koska tällä tavalla varmistan, että se auto ei voi nii isol todennäköisyydellä ajaa mu päält. Nimittäin mul o jäänyt nii pahat traumat pienen siit, et ku ajettiin Heinin kans pyöril nii meijän naapuri melkee ajo meijän päält ja sit myös roskisautokin o meijän päält melkee ajanu. Eli oja o paras paikka kävellä, koska sinne autot ei ainakaan tahallaan aja, heh!

 |Viides|

~ Tää on mielumminkin pakkomielle. Nimittäin mua häiritsee aivan tajuttomasti, jos en oo kerenny joku päivä nyppii kulmii ja mä tunnen sellasen tyngän niin mä oon vähällä seota. Ja täs pakkomieltees o yks huono puoli, nimittäin mä e ite tajuu siin, ku nypin et nypinkö liikaa! Sit jos nypin liikaa niin mä kärsin epätoivosena, et ne kasvasis takas normaaliks. Sit mua myös häiritsee suuresti, jos jollakin o liian rehottavat kulmakarvat tai liian ohuet.
#vainMillajaRoosajutut

 |Kuudes|

~ Mä en pysty juttelemaan siten, että mul ei oo kasvot kuuntelijaa/puhujaan päin. Esim. jos seisoskelisin Heinin kans dösäril nii mä e keskittyis yhtä hyvin Heinin puheeseen, jos seistäis vierekkäin, mutta jos seistäis kasvokkain niin mu keskittyminen olis 1000 kertaa parempi! Dösässä istuminen kaverin kans vierekkäin ja juttelu o tän takii aik keskittymist vaativaa hommaa.

 |Seitsemäs|

~ Mä en oikeest tajuu mitä outoo täs on, mut tää oli ainakin Heinin ja Roosan mielest hyvin outoa. Mä siis aina pesen kananmunan kuoret ennen, ku käytän esim. leivonnas sitä kananmunaa. Tää on jäänyt iha lapsest lähtien, koska mun äiti ain pesee niin oon oppinut sen silt ja mul o hyvä perustelu, et miks! Koska noi kuoret voi olla likasii ja ku rikkoo sen kuoren, et saa sen kananmunan sielt sisält nii, jos niit kuorii tippuu sinne mitä oot tekemäs nii se o kuvottavaa, jos ne kuoren palaset o likasii! Nyt joku miettii iha tosissaan, et oonks mä sekaisin, ei en oo sekasin vaan oon pikkusen bakteerikammonen.

 |Kahdeksas|

~ Tää o sellanen juttu jota moni ihmettelee, esim kouluni opettajat kattoo mua välil sillee: Ööh mitä sä teet? Vaikka tän avul mu keskittyminen kuuntelun suhteen o maksimissaan. Elikkäs mä etin mu hiuksist kakshaarasii. Ja täl hetkel tilanne o sen verran huono, et mu hiuksist ei kauheest löydy enään kakshaarasii, joka o toisaalta hyvä! Mut toisaalt nii huono, koska se o auttanut niin paljon keskittymään. Asiat jää vaan kaks kertaa paremmin mieleen!

 |Yhdeksäs|

~ Mul on outona tapana ain, ku oon yksin himas niin 1. tanssia 2. laulaa. Nää yhdistettynä=riehuminen. Mul o kerran käyny tosi nolost tän mun tavan takia. Nimittäin kesällä kuuntelin ihan täysii jotaa biisii (Tais olla Mikael Gabriel ft. Diandra - Päästä mut pois) ja lauloin niin epävireisesti, ku vaan äänen voi saada ja pyörin meijän olkkarin lattialla, samalla tavalla kuin kuvassa. Meijän naapurin parveke on voisko sanoo melkeen meijän olkkarin ikkunas kii. Joten miten täl mun tuuril juuri naapurini oli siin parvekkeellaan kastelemas kukkiinsa ja sit mä riehun siel lattial... Sit havahduin hetkeks mun omast maailmast katsahtamaan ikkunaan, nii se mu naapuri naureskeli siel mulle. Siin ihan paniikis lähin juoksee mun huoneeseen potemaan nolostumisen tuskaa. No enköhän mä sit tietenkin unohtanut sen puhelimen sinne olkkariin ja mä yritin niin coolin olosena mennä hakee sitä mun puhelinta sohvalt. Nii se mu naapuri oli yhä siin parvekkeel ja vilkutti mulle edelleen naureskellen.. Häpeämisen määrä 100%

 |Kymmenes|

~ Mä en siis ikinä voi nukahtaa siten, että mul ei olis kasvot oveen päin. Koska jos mä nukahdan esim. kasvot seinään päin illal, niin mu aivois hakkaa kokoajan se ajatus, että joku voi hyökätä mu kimppuun helpommin, jos mu kasvot ei oo oveen päin!

 |Yhdestoista|

~ Aina jos olkkaris olevan telkkarin äänenvoimakkuus nousee korkeemmalle, ku yli 20 niin mun o ihan pakko mennä laittaa se äänenvoimakkuus pienemmälle! Koska mä e kestä sekunttiikaan, jos se o kovemmal ku 20! Ja jos nään jonkun ihan oikeest kattovan siin jotain, niin mun on aivan pakko sanoa tälle katsojalle, et: "Ihan ku mummolas olis, ku telkkari o nii koval" Huom. mu pikkuveli vihaa tätä, ku meen sanoo tollee. Mut siis mu mummil ja ukil o kummalki kuulo tosi huono niin ainaku sinne menee nii telkkarin äänenvoimakkuus on varmaan 100. Se o aivan järkyttävää, joten vietän yleensä suurimman osan ajast mummolas kuulokkeet pääs, et se telkkarin äänenvoimakkuus ei olis nii korkee.

 |Kahdestoista|

~Mun on aivan pakko ain, ku syön nuudelii tai spagettia niin laittaa mun hiukset epämääräselle ponnaril tai "taidokkaalle" nutturalle. 

 |Kolmastoista|

~ Tää ei oo mun mielest outoo, mut Heinin mielest tää on tosi ihmeellistä. Elikkäs mä en tykkää saunast, enkä saunomisest muutenkaa yhtään. Esim. Tää oli eka kerta ku kävin meijän uuden saunan puolel himas, vaik remppa oli joskus marraskuus? En mä ny tiiä onks tää kauheen outoo, mut huomattavast on? Sanokaa te, et onks tää outo juttu?

 |Neljästoista|

~ Tää on sellanen, jota Heini häpee mu seuras. Eli mä viiton dösälle heti, kun nään sen. Esim. Mun kouluaamun dösä tulee sellast mäkee alas, nii mä viiton jo sillon ku nään sen dösän siel mäen huipul ja sil menis ainakin puol minaa viel siihen dösäril, mut mä viiton kumminkin. Nää o näit mu noloi puolii, mut mä haluun et se dösä pysähtyy sata varmast.

|Viidestoista|

~Viimeinen mut ei vähäisin outo fakta koskee mun hajuvesiä ja leffoja. Mä siis säilytän mun hajuvesii kaapissa mu leffojen kans. Ja mä otan yleensä jonkun kouluun mukaan, nii noiden järjestys menee sekasin. Sitten kun huomaan yleensä kiireisinä aamuina, et ne o vääräs järjestykses niin mä vedän koko hyllyn alas! Hajuvesineen, leffoinen jne. ja alan järjestelee niit. Mä viel ootan sitä aamuu, et myöhästyn dösäst sen takii, että oon jääny järjestelee noit, koska noi hajuvedet järjestellään ain viivottimen kans! Koska jos joku o vinos nii mä oon iha vähällä räjähtää, mä oon perinyt tän pikkutarkkuuden mu ukilt... Toivottavast must ei tuu vanhan niin paha ku se, se nimittäin järjestelee mattojen sellaset hapsutkin. Kukaa ei kestäis mua vanhana, jos must tulis samanlainen.

Tälläsii outoja faktoja mus on... Se o oikeest hauska huomata, et kuin outoi tapoi ittellään on, vaik niit ei ite huomaa mut ku kaverit kertoo niit, nii saa nauraa ihan silmät päästään. Mut siis kiitti Arskal, Roskal, Iikul, Maijal, Pihlal ja Heinil jotka keksi näit mulle! Sekä suuri kiitos Heinille, joka kuvas nää kuvat tähä postaukseen<3 Ihmeellist oli kyl se, et Aapo ei keksinyt must yhtäkään outoo faktaa, vaik mä oon Aapon seuras niin oma itten,i ku vaan osaan olla, et ihmeellistä?

Nyt moikka ja ens postaukseen!