sunnuntai 24. toukokuuta 2015

~Huominen on meistä kii~

~Liikaa väärii valintoi,
 mut otan vastaan mitä ikinä tuleekaan.
Ja mä tiedän niin, 
mä voin muuttaa kaiken vieläkin~
-Aste - Päästä mut pois-

Hello!
Tän päivän postaus koskeekin koulua. Ei sillee koulua, ku joku vois kuviella, vaan mää aattelin kertoo vähän kuvaamataito painotteisen luokan ja normi luokan eroist jne. Sekä siitä millast on ollut olla 3 vuotta kuvisluokalla eli omia mielipiteitäni, joku voi siis olla aivan toista mieltä. Postaus on myös täynnä luokkalaisteni ja mun kuvia kolmen vuoden ajalta tähän päivään asti. Paljon ollaa koettu luokkana, myös kasvettu ja on ollut tapahtumarikkaat kolme vuotta. Yläaste on ollut ainakin mun mielest tuhat kertaa miellyttävämpi kokemus ittelleni verrattuna ala-asteeseen! Koska ala-aste oli yhtä säätöö. Mut kaikki hyvä loppuu aikanaan ja hajoaa. Mut muistot jää. se o tärkeint ja ne ihmiset joista on tullu läheisiä! Seuraava jatko-opiskelu paikka onkin sitten toivottavasti lukio. Keskiarvon pitäis ainakin riittää mun ykkösvalintaan, jonne haki aika moni myös mun luokalt. Mut kaikki joist o tullu mulle todella tärkeit nii lähtee iha eri lukioihin tai amiksiin... Maija, Venla, Pihla, Aaros, Julia V jne...
Mut e nyt menee liian synkäks vaan muistellaanpa vielä toiseksi viimeisen kerran yläastetta, jota on enään viikko jäljellä!
Aloitetaas...

~Tönäise mua että sut todeksi tiedä,
sä ethän oo unta.
Mä oon niin kauan haaveillut,
että sä huomaat mut ja ihastut~
-Jenni Jaakkola - Tämä on unta-

 Miksi hait kuvaamataitopainotteiselle luokalle?
- Se ei ollut mun oma idea, vaan mun äidin. Mul oli jotenkin sellanen kuva et ei, ei yläasteel kuulu olla panotteisii luokkii, mä meen normiluokalle. Tällänen kuva mul oli pitkään, kunnes äiti sitten patisti mut hakukokeeseen. Siel hakukokees mul oli sellanen olo et, ei helvetti, en mä pääse tälle luokalle ollenkaan. Mä istuin hakukokees yksin, mun nykyst luokkalaist poikaa vastapäätä ja vieressänikin istui poika. Must tuntu, et kaikil oli kavereit ja tällee jo etukäteen, oli mullakin yks. Mut ku se hakukoe pidettiin kolmessa ryhmässä, kolmessa eri luokassa niin mä jouduin sukunimen perusteel eri luokkaan istuskelemaan hakukokeen ajaks. Oon kyl iha tyytyväinen et olin yksin, ainakin keskityin täysil. Mut kyl mä hain kuvataide painotteiselle luokalle sillä perusteella, et mä rakastin piirtää ja muutenkin olin/oon niin luova, et koin sen ihan hyväksi vaihtoehdoksi normiluokan rinnalla. 

Mikä oli ennakko oletuksesi koulun/luokan suhteen?
- Mul ei ollut mitään ennakko oletuksii ennen ekaa koulupäivää yläasteel. Mut ku päästiin luokkaan sillon istuu ja katselin hetken niit kaikkii 18 oppilasta + itseäni ja vanhaa luokkalaistani niin tuli sellanen olo, et mihin hörökylään oon oikeen tullut. Voisko sanoo, et tein johtopäätökset käyttäytymisen ja ulkomuodon perusteel iha eka, mut ne kaikki mun luulot o olleet ihan puutaheinää, ku nyt miettii. Me nimittäin istuttiin viidessä eripöydässä luokassa, luokan vasemmalla seinämällä oli poikien pöytä, jossa istu kolme todella hiljasta poikaa (ei muuten enää oo nii hiljasii, ku sillon 7lk!) Luokan ns. keskellä oli kaks pöytää, iso pöytä ja neljän hengen pöytä. Isossa pöydässä istu hiket ja piirtäjä hullut! Neljän hengen pöydässä istu lapselliset, ne jotka aattelin viel leikkivät nukeil ja littles petshopeil (Huom Iiku ja Roosa istu tässä pöydässä, heh!) Luokan oikealla seinämällä, jossa oli ikkunat niin oli kaks pöytää, kummatkin neljän hengen, takapöydässä istu lissut! Ja siin edessä olevassa pöydässä, minä, mun vanhaluokkalinen ja mykkä (Julia V) Nää oli mun ensimmäiset mielikuvat meijän luokast. Oon ollut aik tyhmä, koska noist melkeen mikään ei oo pitänyt paikkansa esim. lissu pöydässä istunut Maija ei ollut lissu puhumattakaan Pihlasta tai Ainosta, jotka myös istu siin lissu pöydässä!
Eli älä leimaa ihmist ennen ku tunnet, mahtava neuvo! 

~Sä et varmaan muista mua,
siitä on jo monta vuotta.
Luulin etten kohtais sua,
mut tää on hullu maailma~
-Jontte Valosaari - Kiinni jäit-

 Petyitkö vai olitko tyytyväinen?
- En mä pettynyt! Kyl mä enemmänkin olin tyytyväinen, et pääsin kuvisluokalle sillä en olis todellakaan mennyt kouluun 7lk, jos olisin joutunut sille luokalle, mihin mut olis normiluokalla pistetty! Mut nyt kolmen vuoden aikan, ku miettii et oonko ollut pettynyt kuvisluokalla olemiseen vai tyytyväinen, niin kyl mä vielkin oon tyytyväinen, vaik onkin niit päivii ku häpeen luokkaani, itseeni ja sitä et oon kuvisluokalla ja meidät on leimattu ihmeellisiks ihmisiks. Niin kyl mä oon oikeest mielumminkin ylpee meijän luokast, koska ei me olla jääty murehtii sitä et meijän luokka o leimattu sammakotransuiks tai muiks ihme nimityksiks, se o se juttu ku o erilainen luokka, ku normaali niin normaaliluokkalaisten o pakko vähä sättiä takas. 


~Ja mitä sydämeen tulee,
tiedän et sä tiedät.
Sul on aina paikka siellä,
sitä ei vaan viedä~
-Aste - Only One-

Millaiset on olleet 3 vuotta kuvisluokalla?
- Erilaiset, ku kuvittelin. Mut silti parhaat ja tapahtumarikkaat! Mä oon saanut mun rakkaat parhaat kaverit tältä luokalta, paljon läheisiks tulleit kavereit ja oon saanut niin paljon hyvii muistoi tän kolmen vuoden aikan, et en voi ees sanoin kuvailla kui onnellinen niist kaikist oon. Mukaan mahtuu paljon huonoja muistojakin, mut enemmän silti niit hyvii! Vaik en uskout silloin aluks, et tulisin selvii 16 tytön kans, nii ollaan mun mielest kaikki 17 tyttöö tultu hyvin toimeen, vaik välil onkin näit kunnon tyttödraama hetkiä! Mut nyt ku aattelee, nii olis voinut niit draama hetkii olla enemmänkin. Mut jos vertaa yläastet ja ala-astet toisiinsa niin oon nauttinut näist kolmest vuodest yläasteel 1000 kertaa enemmän, ku ala-aste vuosista. Sekä must tuntuu, et oli hyvä tulla kuvisluokalle kolmeks vuodeks myös sen takii, et oma itsetunto ja luottamus itseensä o kasvanut, koska jos olisin joutunut normiluokal niin saattaisin olla se koulun kiusatuin kakara jossain nurkassa tai joku pintaliitäjä. Eli on näist kolmest vuodest ollut hyötyyki ihan itsensäkkin takia! 

Onko tyttöjä enemmän ku poikia?
- No onhan niit, niinku o varmaan tullut jo huomattua niin meidänkin luokalla on vain kolme poikaa ja 17 tyttöö. Eli kuvisluokat o aika tyttöpainotteisii ja pojat o harvassa. Varmast kuvisluokille toivottais enemmän poikiakin, mutta must tuntuu et piirtämisest ja luovuudest o tehty enemmän jotenkin tyttöjen juttu? Vaik eihän se niin todellakaan mee. Vähän sama ku tanssis, poikia ei kauheest näy show-tanssi tunneil, meijän tunneil o pari kertaa yks poika käynyt korvaamas tuntejaan toisest tanssiryhmäst, mut kumminkin. Miks niist o tehty sellasii, et vaan tyttöjen juttu ja miks joistakin autojutuist o tehty niinku poikien juttu? E ymmärrä. 

~Sanoihin ryhdy en,
vain sinua kuuntelen,
jotta en riko enempää.
Uskallanko astua,
 kun pelkään pimeää.
Ihastua hymyysi pehmeään~
 -Pete Parkkonen - Ei kaltaistasi-

Miten kuvisluokka eroaa normiluokasta?
- Mä kerron nyt miten mä itse nään, et miten ne eroaa toisistaan. Kuvisluokka eroaa normiluokast siten ainakin, että kuvista on yläasteella pakollisena ainoastaan 7lk (ainakin meijän koulus) ja sit se loppuu ja sen voi sitten valita valinnaiseksi 8lk ja 9lk pitkäksi valinnaiseksi joka pysyy kasiluokan ja ysiluokan valinnaisenasi tai sitten lyhyeks valinnaiseks, jolloin sitä on vain 8lk syksyllä tai keväällä tai sitten 9lk syksyllä tai keväällä 2h viikossa. Kuvisluokka eroaa myös siten normiluokast, et 9 luokalla tehdään päättötyö kuviksesta, jota muiden ysien ei tarvitse tehä. Sekä meil o ollut ainakin kaiken maailman taidenäyttely juttui, joita normiluokkalaiset ei oo käynyt katsomas. Sekä sitten meil o viikos normaalist kolme tuntia kuvista, paitsi meillä! Koska meil oli syksyl vain 2h viikossa, niin nyt meil o 4h kuvist viikos. Kuvisluokka myös eroo normiluokast siten, et siel ei justkaan niit poikii kauheest oo, et tyttövoittoista on. 

Mitä erilaista kuvisluokilla tehään verrattuna normiluokkiin?
- No erilaist mitä tehään niin on just se lopputyö, jonka kuvisluokkalaiset tekee niinku viimeiseksi näytökseen kaikesta oppimastaan. Sekä käydään niis kaiken maailman näytteilyis ja tehää retkii eri taidetapahtumiin ja voidaan päästä testaamaan jotain kuvikseen liittyvää, esim just meijän luokka oli testaamassa sitä ArchiCAD mallinnusohjelmaa, jossa niit taloja rakenneltiin. 

~Sä et oo yksin,
et koskaan jää yksin.
Hei kato mua,
 mä lupaan sen.
Tajuaaks ne lainkaan kuinka paljon sattuu,
kun kyyneleitäs joudut taas peittämään.
Pahat sanat koittaa päästä ihosi alla ja sä toivot,
että olisit luodinkestävä~
-Robin - Lupaan tulla pelastaa-

Suositteletko kuvisluokkaa?
- Mä suosittelen kuvisluokkaa koko sydämeni pohjast, jos on oikeest pikkusenkin lahjoja ja tykkäät päästä esittelemään niitä niin kandee ees harkita kuvisluokalle hakemista. Ainakin itse voin suositella, mutta jos ei kestä laumaa tyttöjä ja jos sul o hirveet rajoitukset ihmisten suhteen niin ei ehk kannata. Koska kuvisluokalla kaikki on vilpittömästi omia persooniaan, ehk sen takii must on tullut avoimempi, ku ei oo nii kovii paineit periaattees. Sekä suosittelen kuvisluokkaa sen takii, koska sielt voi löytää parhaat kaverit, ku tyypit o samanhenkisii ku sä! Mä oon ainakin löytänyt mun rakkaat sielt niin en voi olla tän onnekkaampi!
Eli kannattaa hakea kuvisluokalle!

~Tässä risteyksessä viimeisessä,
et ookkaan enään estämässä.
Vaan tulevaisuus toisin kirjoittuu,
kirjoittuu~
-Jonne Aaron - Risteyksessä-

Tuutko kaipaamaan kuvisluokkaa lukiossa? Ja aijotko hakea kuvaamataitopainotteiseen lukioon?
- Mä tuun aivan varmast kaipaamaan kuvisluokkaa, en ehk kuvisluokkana vaan meijän luokan porukkaa. Koska itseltäni on mennyt kuviksen suhteen ihan aivokäyrä ihan täyteen, eli en enään kauheest välitä kuviksest, mut kyl välil tulee kunnon inspis ja sillon tekee mieli piirtää ja päästä toteuttaa itteensä. Mä en ees haluu miettii sitä viimist päättäjäis päivää sen takia, koska joudun hyvästelee niin monta rakkaaks tullutta kaveriani! Mul on jo nyt iha hirveen haikee olo! Mun pitää luopuu mun elämän tukipilareist. Rukoilen ja toivon, et pidetään luokkana tai ees tietyn porukan kans yhtetyttä ja aivan varmast tullaankin pitää, jos se o must kii! Eli varokaa 9A:laiset, ainakin ne jotka ootte mulle tulleet tärkeiks nii mä e teit päästä noin vain pois mu elämäst! Mut onneks ei tarvii kaikist luopuu sillä ainakin Roosa, Iiku ja Aino o hakenut samaa lukioon mun kans, joten ei tarvii heistä ainakaa luopuu.
Mä en aijo hakea kuvaamataito painotteiselle luokalle lukiossa! Hain siis Viherlaakson lukioon, mutta en kuvaamataitolinjalle, koska mulla on henkilökohtaisesti tullut mittatäyteen kuviksen suhteen ja haluun lukio aijan keksittyy pelkäästään lukuaineisiin sillä mun tähtäimessä on lääkis, nii en koe tarpeelliseks kuvislinjan opetusta. Iida-Maria ja Aino haki meijän porukast kuvisluokalle, mut mä ja Roosa sit haettiin normiluokille, sillä kuvis ei meit enää kauheet inspaa. Kyl kuvis tulee olee ain osa mua, mut en koe enää sitä sellaiseks aineeks jota tarvitsisin elämäs. 

Oma mielipiteesi kuvisluokalla olemisesta?
- Mun kokonaislaajuinen mielipide kuvisluokalla olemisesta tulee tässä: oon ollut ihan tyytyväinen tai no todella tyytyväinen. Vaikka kylläkin välillä oon miettinyt, et miks vitus oon täl luokalla?(Anteeksi kielenkäyttöni) Mut varmaan meist kaikist meijän luokkalaisist o joskus tuntunut tält ja varmast normiluokkalaisistakin tai muilla panotteisil olevist. Mut itse oon tykännyt, itseluottamus on kasvanut ja uskallan olla reilusti oma itseni, enkä häpee omaa luonnettani tai omaa persoonaani. Oon oikeest todella pirtee ja eloisa ihminen, niin oon nyt kuvisluokalla saanut sen puolen ittestäni osaks mua, ku ala-asteel mä en pitänyt sitä osaa itsessäni itenäni. (Oliks tos lausees mitää järkee?) Mutta kumminkin, ihania läheisi kavereit o tullut, luokallamme on ihan hyvä yhteishenki ja ainakin itse tuun kaikkien kans toimeen, joskus ehkä lievästi pakonomaisesti, mut kaikkien kans kuuluu tulla toimeen, vaikka ei sydänystäviä olisikaan! Senkin mä oon oppinut kuvisluokalla, jokaista pitää osaa arvostaa omana persoonanaan, koska kaikil o oma taustansa ja tarinanasa, joten ei saa aliarvoida ketään!

~Ei tästä kaupungista saa,
yhtään lähdön tunnelmaa.
Ja vaikka kuinka yritän,
fiilistellä tyrin tän.
Ja vaikka kaunis ajatus päässä soi,
se soi, vain vähän aikaa ja haparoi~
-Suurlähettiläät - Kun Tänään Lähden-

Tälläinen postaus tällä kertaa! Vähän erillaisempi ku ennen, koska halusin nyt purkaa kaiken kuvisluokasta, kun tää mun oma aikani kuvisluokalla päättyy ihan just, joten koin tän hyväks aijaks kirjottaa näist kolmen vuoden kokemuksist. 

~Nyt moikka ja ens postaukseen~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti